Eurooppalainen standardoimisjärjestö (CEN) hyväksyi 23.02.2013 tällä hetkellä
voimassa olevan EU:n direktiivin 98/83/EY "ihmisten käyttöön tarkoitetun veden
laadusta" perusteella eurooppalaisen standardin EN 806-4:2010 "Juomavesiasen-
nusten tekniset säännöt – Osa 4: Asennus", joka oli vahvistettava kansalliseksi
standardiksi syyskuuhun 2010 mennessä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tässä
standardissa määritetään ensimmäisen kerran koko Euroopan alueella voimassa
olevat juomavesiasennusten käyttöönottoa koskevat määräykset, esim. täyttämistä,
painekoetta, huuhtelua ja desinfi ointia varten.
Standardin EN 806-4:2010 kappaleen "Käyttöönotto" kohdassa 6.1 kuvataan "raken-
nusten sisäisten, ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä varten tehtyjen asennusten
täyttäminen ja hydrostaattinen painekoe". "Rakennusten sisäisille asennuksille on
tehtävä paineentarkastus. Tämä voidaan tehdä joko vedellä tai, sikäli kuin kansalliset
määräykset sen sallivat
määräykset sen sallivat, siihen saa käyttää öljytöntä puhdasta ilmaa alhaisella
määräykset sen sallivat
määräykset sen sallivat
paineella tai suojakaasuja. Järjestelmässä vallitsevan korkean kaasun- tai ilman-
paineen mahdollisesti aiheuttama vaara on otettava huomioon." Standardi EN
806-4:2010 ei kuitenkaan tämän ohjeen lisäksi sisällä minkäänlaisia arviointikritee-
rejä ilmalla suoritettavasta kokeesta.
Kohdan 6.1 alakohdissa on hydrostaattista painekoetta varten valittavina 3 testa-
usmenetelmää A, B, C, jotka määräytyvät asennettujen putkien materiaalin ja koon
perusteella. Testausmenetelmät A, B ja C eroavat toisistaan testisarjojen sekä
erilaisten testauspaineiden ja -aikojen perusteella.
Kappaleessa 6.2 "Putkijohtojen huuhtelu" määritetään kohdassa 6.2.1 mm. seuraa-
vasti: "Juomavesiasennus on huuhdeltava juomavedellä mahdollisimman pian
asennuksen ja paineentarkastuksen jälkeen sekä välittömästi ennen käyttöönottoa."
"Jos järjestelmää ei oteta käyttöön välittömästi käyttöönoton jälkeen, se on huuh-
deltava säännöllisin väliajoin (korkeintaan 7 päivän välein)." Jos tätä vaatimusta ei
voida täyttää, suositellaan paineentarkastusta paineilmalla.
Kappaleessa 6.2.2 kuvataan huuhtelu vedellä.
Kappaleessa 6.2.3 kuvataan vesi-/ilmaseoksella tehtävä huuhtelumenetelmä, jolloin
huuhtelun vaikutusta tehostetaan manuaalisesti tai automaattisesti tuotetuilla
paineilmasysäyksillä.
Kappaleen 6.3 "Desinfi ointi“ kohdassa 6.3.1 viitataan siihen, että monissa tapauksissa
huuhtelu riittää eikä desinfi ointi ole välttämätöntä. "Juomavesiasennukset saa
kuitenkin desinfi oida huuhtelun jälkeen, jos vastuullinen henkilö tai virasto niin
päättää.“ "Kaikki desinfi ointitoimenpiteet tulee suorittaa kansallisten tai paikallisten
määräysten mukaisesti.“
Kappaleessa 6.3.2 "Desinfi ointiaineiden valinta“ viitataan tähän: "Kaikkien kemikaa-
lien, joita käytetään juomavesiasennusten desinfi ointiin, tulee täyttää vedenkäsitte-
lyssä käytettäville kemikaaleille asetetut vaatimukset, jotka on määritetty euroop-
palaisissa standardeissa, tai jos eurooppalaisia standardeja ei sovelleta, kansallisten
standardien vaatimukset.“ Lisäksi: "Kaikkien näiden desinfi ointiaineiden kuljetus,
varastointi ja käyttö saattaa olla vaarallista ja siksi terveys- ja turvallisuusvaatimuksia
on noudatettava tarkoin.“
Kappaleessa 6.3.3 "Desinfi ointiaineiden käyttömenetelmä" viitataan siihen, että käytön
on oltava desinfi ointiaineen valmistajan ohjeiden mukaista ja että onnistuneen desin-
fi oinnin ja sen jälkeisen huuhtelun jälkeen on otettava näyte bakteriologista tutkimusta
varten. Lopuksi vaaditaan: "Koko menetelmästä ja tutkimustuloksista yksityiskohtineen
on laadittava täydellinen raportti ja se on luovutettava rakennuksen omistajalle.“
Saksan LVI-alan keskusliiton (ZVSHK) ohjelehti "Juomavesiasennusten
tiiveyskokeet paineilmalla, inertillä kaasulla tai vedellä“ (tammikuu 2011)
Saksaa varten ohjelehden kappaleessa "3.1 Yleistä" määritetään kansallisista
määräyksistä seuraavasti: "Kaasujen puristuvuuden vuoksi on ilmalla tehtäviä
painekokeita suoritettaessa otettava fysikaalisista ja turvateknisistä syistä huomioon
tapaturmantorjuntamääräykset "Kaasulaitteilla tehtävät työt" ja "Kaasuasennuksia
koskevat tekniset säännöt DVGW-TRGI". Sen vuoksi on yhteissopimuksesta vastaavan
saksalaisen työtapaturmavakuutuslaitoksen kanssa sekä näiden sääntöjen mukai-
sesti määrätty maksimaalisiksi tarkastuspaineiksi 0,3 MPa (3 bar), kuten kaasujoh-
tojen kuormitus- ja tiiviyskokeissakin. Täten noudatetaan kansallisia määräyksiä.
Täten noudatetaan kansallisia määräyksiä.“
Standardin EN 806–4:2010 kappaleessa 6.1 vedellä tehtävää painekoetta varten
valittavina olevia testausmenetelmiä A, B, C koskien on Saksan LVI-alan keskusliiton
(ZVSHK) ohjelehdessä "Juomavesiasennusten tiiveyskokeet paineilmalla, inertillä
kaasulla tai vedellä“ (tammikuu 2011) T 82–2011 määritetty Saksaa varten seuraa-
vasti: "Rakennustyömaalla mahdollisen käytännön toteutuksen vuoksi on käytännön
kokeiden perusteella valittu muunnettu menetelmä, joka on sovellettavissa kaikkiin
materiaaleihin ja materiaaliyhdistelmiin. Pienimpienkin epätiiviyksien toteamiseksi
on tarkastusaikaa pidennetty standardissa määrättyyn aikaan verrattuna. Vedellä
tapahtuvan tiiviystarkastuksen suorittamisen perusteena käytetään kaikkia materi-
aaleja varten standardin DIN EN 806-4 mukaista tarkastusmenetelmää B."
Vastaavat määräykset ovat seuraavat:
Tiiveyskoe inerteillä kaasuilla
Tiiveyskoe inerteillä kaasuilla (esim. typpi)
"Niissä rakennuksissa, joita koskevat tiukennetut hygieeniset vaatimukset, esim.
terveydenhoitolaitokset, sairaalat, lääkärien vastaanottotilat, voidaan vaatia inerttien
kaasujen käyttöä, jotta ilmankosteuden tiivistyminen putkijohdoissa voitaisiin sulkea
pois.“ (Ei mahdollista ROLLER’S Multi-Control -yksiköllä).
Tiiviystarkastus paineilmalla
Tiiviystarkastus paineilmalla on suoritettava, jos
● odotettavissa on pitempiaikainen seisokki tiiviystarkastuksen ja käyttöönoton
välillä, varsinkin jos ympäristön lämpötilat ovat keskimäärin > 25°C, jotta suljetaan
pois bakteerikasvun mahdollisuus,
● putkijohto ei voi pysyä täysin täytettynä tiiviystarkastuksen ja käyttöönoton välillä,
esim. pakkaskauden vuoksi,
● jonkin materiaalin korroosionkestävyys on uhattuna osittain tyhjennetyssä johdossa
Tiiviystarkastus vedellä
Tiiviystarkastus vedellä voidaan suorittaa, jos
● veden vaihto on varmistettu juomavesiasennuksen tiiviystarkastuksen ajankohdan
ja käyttöönoton välillä säännöllisin väliajoin, mutta kuitenkin viimeistään seitsemän
päivän kuluttua. Lisäksi, jos
● on varmaa, että talon tai rakennustyömaan vesiliittymä on huuhdeltu ja siten
hyväksytty liitäntää ja käyttöä varten,
● johtojärjestelmän täyttämiseen käytetään hygieenisesti moitteettomia kompo-
nentteja,
● laitteisto pysyy kokonaan täytettynä tiiviystarkastuksen ja käyttöönoton välillä ja
osittainen täyttö voidaan välttää.
Saksan juomavesiasetus sellaisena kuin se oli 2. elokuuta 2013, 11 §
Saksaa varten on juomavesiasetuksen 2. elokuuta 2013 päivätyn version 11 §:ssä
"Käsittelyaineet ja desinfi ointimenettelyt" säädetty, että juomaveden desinfi ointiin
saa käyttää vain Liittotasavallan terveysministeriön luetteloon sisältyviä käsittelyai-
neita. Tätä luetteloa pitää Saksan ympäristövirasto.
Saksan kaasu- ja vesialan yhdistyksen (DVGW) tekninen sääntö -työohjelehti
DVGW W 557 (A) lokakuu 2012.
Saksassa on noudatettava Saksan kaasu- ja vesialan yhdistyksen (DVGW) tekninen
sääntö -työohjelehden DVGW W 557 (A) lokakuu 2012 lisäohjeita "Juomavesiasennusten
puhdistus ja desinfi ointi".
Kappaleen 6 "Puhdistus“ kohdassa 6.1 "Yleistä, puhdistuksen tavoite“ määritetään
seuraavasti: "Jos mikrobit ovat aiheuttaneet juomaveden laadun heikkenemisen,
ensimmäinen toimenpide on puhdistus. Tällaisissa tapauksissa saattaa myös lait-
teiston puhdistus olla tarpeellinen.“
Kappaleessa 6.3 "Puhdistusmenetelmät“ kuvataan periaatteiltaan jo standardista
EN 806-4 tutut huuhtelumenetelmät "Huuhtelu vedellä“ ja "Huuhtelu vesi-/ilmaseok-
sella". Sekä uusien asennusten että kunnostustöiden yhteydessä saattaa putkijoh-
tojärjestelmiin päästä epäpuhtauksia, mistä voi aiheutua jopa mikrobakteerien
aiheuttama saastuminen. Kappaleessa 6.3.2.2 "Huuhtelu vesi-/ilmaseoksella“
selitetään: "Karstan, kerrostumien ja biokalvojen poistamiseksi olemassa olevista
putkijohtojärjestelmistä tarvitaan huuhtelua vedellä ja ilmalla paremman puhdistus-
tuloksen saavuttamiseksi. Koko tilan täyttävä voimakas virtaus aiheuttaa paikallisesti
suuria voimia kerrostumien saamiseksi liikkeelle. Veden tarve vähenee huomattavasti
verrattuna vedellä tehtävään huuhteluun.“
Kappaleessa 7 "Desinfi ointi" kuvataan perusteellisesti laitteiden terminen ja erityisesti
kemiallinen desinfi ointi juomavesiasennuksen ajoittaisena puhdistustoimenpiteenä.
"Laitteet tulee desinfi oida ainoastaan alan yritysten toimesta“. Kappaleessa 7.4.2
mainitaan 3 "luotettavaa desinfi ointikemikaalia", vetyperoksidi H
2
mainitaan 3 "luotettavaa desinfi ointikemikaalia", vetyperoksidi H
mainitaan 3 "luotettavaa desinfi ointikemikaalia", vetyperoksidi H O
2
, natriumhypoklo-
riitti NaOCl ja klooridioksidi ClO
2
, ja niiden käyttöpitoisuus ja vaikutusaika. Esim.
vetyperoksidin käyttöpitoisuus on 150 mg H
2
vetyperoksidin käyttöpitoisuus on 150 mg H
vetyperoksidin käyttöpitoisuus on 150 mg H O
2
/l ja vaikutusaika 24 tuntia. Liitteessä
22
A on tarkempia tietoja näistä desinfi ointikemikaaleista, esim. niiden käytöstä ja
työturvallisuudesta. Liitteessä B annetaan tietoa suositeltujen desinfi ointikemikaalien
aineen kestävyydestä.
Saksan LVI-alan keskusliiton (ZVSHK) ohjelehti "Juomavesiasennusten huuh-
telu, desinfi ointi ja käyttöönotto" (elokuu 2014)
Saksassa LVI-alan keskusliiton (ZVSHK) ohjelehti "Juomavesiasennusten huuhtelu,
desinfi ointi ja käyttöönotto" (uudelleenlaadittu elokuussa 2014) sisältää alun perin
määritetyt, kattavat juomavesiasennusten huuhtelu- ja desinfi ointimenetelmät.
Kyseiset menetelmät on suurelta osin vahvistettu standardissa EN 806-4:2010 ja
Saksan kaasu- ja vesialan yhdistyksen (DVGW) tekninen sääntö -työohjelehdessä
DVGW W 557 (A) lokakuu 2012. Siinä käsitellään ennen kaikkea kemiallisia desin-
fi ointiaineita ja kuvataan terminen desinfi ointi.
Kaasuasennuksia koskevat tekniset säännöt
Eurooppalainen standardi EN 1775:2007 ”Kaasunjakelu – Kaasuputkistot
rakennuksiin“
Kyseisessä eurooppalaisessa standardissa EN 1775:2007 ”Kaasunjakelu – Kaasu-
putkistot rakennuksiin“ määritetään kohdassa 6 Koe 6.1.1: ”Uudet putkistot ja kaikki
jo olemassa olevat putkistot, joissa suoritetaan kohdan 8.5 mukaisia töitä, saa ottaa
– tai ottaa jälleen – käyttöön vasta sitten, kun kappaleessa 6 määrätyt kokeet on
suoritettu onnistuneesti.” Käytettäväksi testiväliaineeksi suositellaan ensisijaisesti
ilmaa. Maksimikäyttöpainetta (MOP) varten tarvitaan lujuuskoe ja sen jälkeen
tiiveyskoe. ”Tiiveyskokeen paineen on oltava:
– vähintään sama kuin käyttöpaine;
– yleensä ei korkeampi kuin 150 % maksimikäyttöpaineesta, mikäli MOP on yli 0,1 bar.“
”Putkistoissa, joiden MOP ≤ 0,1 bar, ei tiiveyskokeen paine saa olla > 150 mbar.“
Tämän eurooppalaisen standardin käyttäjien tulee olla tietoisia siitä, että CENin
jäsenvaltioissa saattaa olla voimassa yksityiskohtaisempia kansallisia standardeja
ja/tai teknisiä säännöksiä. Mikäli ristiriitoja ilmenee sen vuoksi, että kansallisten
lakien/säännösten vaatimukset ovat tätä standardia tiukemmat, kansalliset lait/
säännökset asetetaan etusijalle kuten eurooppalaisessa teknisessä raportissa CEN/
TR 13737 on selostettu.
Saksan kaasu- ja vesialan yhdistyksen (DVGW) tekninen sääntö -työohjelehti
Saksan k
Saksan k
G 600 huhtikuu 2018 (DVGW-TRGI
2018
2018
2018)
2018
2018
Saksassa on noudatettava Saksan kaasu- ja vesialan yhdistyksen (DVGW) tekninen
sääntö -työohjelehteä G 600 huhtikuu 2018 (DVGW-TRGI
2018
2018
2018) ”Kaasuasennuksia
2018
2018
koskeva tekninen sääntö“.
Kappaleessa 5.6.2 ”Turvatoimet kokeiden aikana“ määritetään: ”Maks. koepaine ei
saa ylittää arvoa 3 bar. Kappaleen 5.6.3 mukaan kokeet voidaan tehdä vaihtoehtoi-
sesti paineilmalla. Kappaleen 5.6.4 mukaan: ”Putkistoille, joiden käyttöpaineet ovat
maks. 100 mbar, tulee suorittaa seuraavat kokeet:
fi n
fi n
109