24
25
Suomi
S.
25
Suomi
25
Suomi
Muut kuin vehnäjauhot
Muita jauhoja, kuten ruisjauhoja, voidaan käyttää yhdessä vehnä- ja
kokojyväjauhojen kanssa leivottaessa maalais- tai ruisleipää. Jos osa
nesteestä korvataan oluella, mausta tulee erikoinen ja voimakas.
Älä käytä pelkästään tällaisia jauhoja, sillä taikinasta tulee tahmea
ja leivästä tiivis ja paksu. Esimerkiksi hirssi-, ohra-, tattari-, maissi- ja
kaurajauhoissa on vain vähän valkuaisainetta, joten gluteenia ei
synny riittävästi, jotta leivästä tulisi perinteistä leipää. Tällaisia jauhoja
voidaan käyttää pieninä määrinä yhdessä muiden jauhojen kanssa.
Yritä korvata 10-20 % valkoisista leivontajauhoista tällaisilla jauhoilla.
Suola
Leivonnassa tarvitaan hieman suolaa, jotta taikina nousee ja leipä
maistuu hyvältä. Käytä hienoa pöytäsuolaa tai jauhettua merisuolaa.
Älä käytä karkeaksi jauhettua suolaa. Se soveltuu parhaiten käsin
muotoiltaviin sämpylöihin tekemään niistä rapeita. Kevytsuolaa
kannattaa välttää leivonnassa, sillä se ei välttämättä sisällä natriumia.
Suola vahvistaa gluteenin rakennetta ja tekee taikinasta kimmoi-
sampaa.
Suola estää hiivan kasvua, joten taikina ei kohoa liikaa ja painu
kasaan.
Jos suolaa on liikaa, taikina ei ehkä nouse riittävästi.
Makeutusaineet
Käytä hieno- tai fariinisokeria, hunajaa, mallasuutetta, siirappia,
vaahterasiirappia, melassia tai tavallista siirappia.
Sokeri ja nestemäiset makeutusaineet vaikuttavat leivän väriin sekä
tekevät pinnasta kullanruskean.
Sokeri sitoo itseensä kosteutta ja parantaa säilyvyyttä.
Sokeri toimii hiivan ravintona. Se ei ole välttämätöntä, sillä nyky-
aikaiset kuivahiivat voivat käyttä ravintonaan jauhojen luontaisesti
sisältämää sokeria ja tärkkelystä, mutta sokeri tekee taikinasta
aktiivisemman.
Makea leipä sisältää jonkin verran sokeria. Hedelmät korostavat
makeutta. Makeaa leipää kannattaa leipoa kahvileiville tarkoitetus-
sa ohjelmassa.
Jos sokerin sijasta käytetään nestemäistä makeutusainetta, leivon-
taohjeessa mainittua nestemäärää voi vähentää hieman.
BM-50_content (fi).indd 25
06.09.11 13.04
Summary of Contents for NYBAKT STOR BM-50
Page 3: ...3 Norsk P 3 Norsk 3 Norsk BM 50 serien BM 50_content no indd 3 06 09 11 13 01 ...
Page 4: ...P 4 Norsk P 4 Norsk Norsk BM 50_content no indd 4 06 09 11 13 01 ...
Page 5: ...5 Norsk P 5 Norsk 5 Norsk P 1 2 3 7 8 9 13 14 15 19 20 BM 50_content no indd 5 06 09 11 13 01 ...
Page 6: ...P 6 Norsk P 6 Norsk Norsk BM 50_content no indd 6 06 09 11 13 01 ...
Page 39: ...39 Norsk P BM 50_content no indd 39 06 09 11 13 02 ...
Page 41: ...3 Svensk P 3 Svensk 3 Svensk P Nybakat BM 50 BM 50_content sv indd 3 02 09 11 10 04 ...
Page 42: ...P 4 Svensk P 4 Svensk Svensk BM 50_content sv indd 4 02 09 11 10 04 ...
Page 44: ...P 6 Svensk P 6 Svensk Svensk BM 50_content sv indd 6 02 09 11 10 05 ...
Page 77: ...39 Svensk P BM 50_content sv indd 39 02 09 11 10 05 ...
Page 79: ...3 Dansk P 3 Dansk 3 Dansk P Nybagt BM 50 BM 50_content da indd 3 06 09 11 12 59 ...
Page 80: ...P 4 Dansk P 4 Dansk Dansk BM 50_content da indd 4 06 09 11 13 00 ...
Page 81: ...5 Dansk P 5 Dansk 5 Dansk P 1 2 3 7 8 9 13 14 15 19 20 BM 50_content da indd 5 06 09 11 13 00 ...
Page 82: ...P 6 Dansk P 6 Dansk Dansk BM 50_content da indd 6 06 09 11 13 00 ...
Page 115: ...39 Dansk P BM 50_content da indd 39 06 09 11 13 00 ...
Page 117: ...3 Suomi S 3 Suomi 3 Suomi BM 50 BM 50_content fi indd 3 06 09 11 13 04 ...
Page 118: ...S 4 Suomi Suomi Suomi BM 50_content fi indd 4 06 09 11 13 04 ...
Page 119: ...5 Suomi S 5 Suomi 5 Suomi 1 2 3 7 8 9 13 14 15 19 20 BM 50_content fi indd 5 06 09 11 13 04 ...
Page 120: ...S 6 Suomi Suomi Suomi BM 50_content fi indd 6 06 09 11 13 04 ...
Page 153: ...39 Suomi S BM 50_content fi indd 39 06 09 11 13 04 ...
Page 155: ...3 Engelsk P 3 Engelsk 3 English P BM 50 series BM 50_content en indd 3 06 09 11 13 04 ...
Page 156: ...P 4 Engelsk P 4 Engelsk English BM 50_content en indd 4 06 09 11 13 04 ...
Page 158: ...P 6 Engelsk P 6 Engelsk English BM 50_content en indd 6 06 09 11 13 04 ...
Page 191: ...39 English P BM 50_content en indd 39 06 09 11 13 05 ...